Tänään oli hieno päivä Korkeasaaressa. Aurinko paistoi, uroskarhu Dan taputteli ikkunaa aamukymmeneltä ja paviaanejakin nähtiin.
Lapsiperheitä
oli muitakin liikkeillä kun tämä meidän uusioviritys. Ihmetyttää aina
välillä tämä tyyli puhua lapsille. Pari äitykkää joka paikassa kimittää
aina lapsilleen "rakas, rakas kulta, älä" yäk kuinka ällöä- sitten ne
toiset, se yksikin porukka jonka vanhin naishenkilö joka
kohtaamistilanteessa tuntuu huutavan että NYT LOPPU. Ja aina
kersalauma renkkui, kivitti näkyviä elukoita ja potki aitauksia. Ja
lässyttävät isät, --ei ihme, että tämä ja kersojen parku karhulinnan
edessä puolenpäivän aikaan kuulosti kakofonialta.
Mietin, että
eikö lapsille voisi puhua aikamuodossa aktiivi, eli ei sanota että ei
mennä vaan Et mene. Lisäksi kuuluisa ULK (uhkailu-lahjonta-kiristys)
-menetelmä ei toimi jos joskus ei toteuta uhkausta. Silläkin uhalla,
että siitä tulee parku.
Vanhemmuus näyttää olevan enimmäkseen
pikkuväelle lepertelyä. Minä lirkutan vain minun palkastani ja
matkalaskustani vastaavalle esimiehelle siihen malliin. Huudolla ja
parkumisella ei pääse tuloksiin.
sunnuntai, 1. huhtikuu 2007
Kommentit